Siivoillessa löytyi lapsuuden suosikkikirjat, eli Malcolm Birdin "Suuri noitatieto" ja Colin Hawkinsin "Oletko noitien sukua?"

Kirjat oli vieläkin ihan mahtavia! Loistojuttuja ja hienot kuvitukset.

Noituus oli kyllä kova sana lapsena. Yritin koota noitapiiriä, johon piti saada 13 henkilöä koska uskoin että kyseinen luku voimistaisi maagiset kyvyt mahdollisimman mahtaviksi. Mutta ei mulla ollut lapsena kuin viisi kaveria joten ei se onnistunut. Hengailtiin kuitenkin mustissa kaavuissa niiden viiden hyypiön kanssa.

Nuorella iällä triljoona kertaa luetuilla teoksilla on taatusti ollut vaikutusta myöhempään elämään. Kirjotankin välillä just tommosta fonttia kuin Hawkinsin kirjassa!
Suomenkielisen tekstauksen oli näköjään tehnyt Kalervo Palsa, jolta en olis kyllä ikinä uskonut saaneeni vaikutteita, hah.
As a child I had a toy cat named Lucifer. And a plastic skeleton (with sparkly red eyes) that I put to sleep in it's cardboard coffin by night. I also wanted a ghost plush toy, but since there wasn't any in the store, my super cool mum made me one. My favourite books were ones with witches in them, the other made by Malcolm Bird and other by Colin Hawkins. I just found the books while organizing my messy flat, and I still love them!It's just that I stopped organizing when I found them and started reading them... Oh crap.