Seuraa blogiani Bloglovinin avulla Viime perjantai oli suohirviö-päivä. Aamulla, kun olin menossa töihin, näin pahvikimin puhelinkaupan edessä. Pahvikimi oli menossa roskiin, ja puhelinkaupasta sanottiin että saan ottaa sen mukaani jos haluan.

Otin pahvikimin kainaloon ja vein sen työhuoneelle. Maalasin siitä suohirviön.

Illalla kävästiin Kumpparin kanssa
Kokomossa. Siellä oli seinällä
suohirviöleffan juliste, ja just se samainen elokuva oltiin meinattu katsoa illalla. Ja niinpä katsottiinkin.

Suohirviöleffan katseluun toi lisätunnelmaa suolima-juoma, joka tehtiin soseuttamalla kiivejä, hunajamelonia, minttua, banaania ja passion-hedelmää. Ei kyllä oikeesti mahtunut noista pilleistä se tahna mutta maku oli mainio.

Loppupäätelmä: elokuvia on kyllä eri kiva katsella teemaan sopivien syömä-asioiden kera.